14 toukokuuta 2016

Viatonta hattaraa?

Minulla on muutamakin pilvikirsikka - Prunus pensylvanica. Ensimmäisen pilvikirsikkani sain vesataimena työtoverilta, joka kutsui sitä Kiinan koivuksi :) No, hiukan koivumaiset lehdet sillä onkin. Myöhemmin ostin vielä 3 lisää. Mutta - sen viaton ulkonäkö on hyvin pettävä. Pilvikirsikka tekee nimittäin aivan tuhottomasti juurivesoja jopa metrien päähän. Vesahulabaloossa siis ollaan! Mutta onhan se kaunis hattara kukkiessaan, eikö vaan!

Innocent Cotton Candy?
This Prunus pensylvanica seems so harmless and innocent. But it builds constantly and a lot of root sprouts! If I had known this, maybe I had chosen some other less invasive tree. But in spite of its spreading habit it is beautiful like cotton candy when blossoming. Do you agree?


Every country has its own problematic invasive plants. Vieraslajit.fi is a site that lists the species that are a threat to the original Finnish nature. Maybe you'll find some plants that are a threat in your country too. Take a peak in the link below.


Vieraslajit.fi -portaalin mukaan pilvikirsikka kuuluu tarkkailtaviin lajeihin. Ja Wikipedia kertoo siitä mm. seuraavaa:
  • Pilvikirsikka on juurivesallinen, 5-10 metrinen puu. Se on sekä kuivaan että kosteaan maahan sopeutunut pioneeripuu, joka hyötyy metsäpaloista, myrskytuhoista, hakkuista ja muista metsänpohjaan kohdistuneista häiriöistä. Sen siemenet säilyvät maaperässä pitkään, jopa kymmeniä vuosia. 
  • Pilvikirsikka kasvaa laajalla alueella Pohjois-Amerikassa.
  • Se on Suomessa viljellyistä kirsikkalajeista kestävin ja menestyy Yli-Torniossa asti. Laji on sopeutunut Suomen ilmastoon täysin, sillä se tuottaa siementaimia luontaisesti.
  • Pilvikirsikka muistuttaa ekologialtaan ja ominaisuuksiltaan jossain määrin tuomipihlajaa. Se ei kuitenkaan ole vielä yhtä laajalti levinnyt. Karkulaishavaintoja on jonkin verran Etelä-Suomessa Raahen korkeudelle asti. Istutuksissa näkee usein sekä juurivesoja että siementaimia.


Jaa, että siementaimiakin tämä viattomuus pukkaa. Niitä en tosin meillä ole vielä havainnut, juurivesoja vain.


Vieraslajit.fi -sivustolla kannattaa käydä kurkkimassa muitakin oman puutarhan kasveja, jotta osaa pitää varansa niitten kanssa. Haitallisista lajeista itse olen hävittänyt japanintattaren, viitapihlaja-angervon ja etelänruttojuuren. Jättipoimulehden siementaimien kanssa olen liemessä - satoja joka vuosi.

4 kommenttia :

  1. Joitakin kertoja Vieraslajit.fi-sivustolla on tullut käytyä ja aika monta tuttua kasvia sieltä löytyy. Tiesin myös pilvikirsikan löytyvän listalta, mutta en muistanut syytä. Itse asiassa kriikunalla on samanlainen ominaisuus eli se levittää juurensa pitkin tonttia ja uusia taimia työntyy pitkin poikin. Onneksi voin suurimman osan niistä ajaa ruohonleikkurilla yli. Tuntuvat kuitenkin jalkapohjassa ikäviltä nurmikolla kävellessä.

    Jättitatarin kanssa käyn taistoa ties kuinka monetta vuotta. Kaivoin aikamoiset juurakot pois maasta, mutta yhä vain uusia taimia nousee pitkienkin matkojen päästä. Ilmeisesti tässä taistellaan siitä, kumpi väsähtää ensin, minä vai tatar. Tällä tiedolla en milloinkaan sitä enää istuttaisi, mutta minkäs teet, kun aikanaa ei tietoa ollut.

    Mielenkiintoista nähdä, mikä tämän päivän kasvi on huomisen vieraslaji.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä onnellinen. Kaikki 4 pilvikirsikkaani kasvavat niin, ettei ruohonleikkurilla pääse ympäri. Yhden lähellä on lisäksi mukulakivipengerrys, minkä välistä se vesoo. Näen punaista! Samanlainen murheenkryyni meillä on kirsikka, jonka lajiketta en muista.

      Minulta vei 5 vuotta päästä japanintattaresta eroon. Tänään aamulenkillä ihailin yhden talon nousevaa uutta kasvustoa. Harmi että se on noin mahdoton leviäjä, sillä tavattoman kaunishan se on. Karhunkiertoa oli meillä, mutta onneksi vain vähän. Olen saanut hävitetyksi. Mutta rikkanenätin pirulaista on tullut taimien tai mullan mukana pariin kohtaan. Se ei häviä millään!

      Onneksi ei ole jättipalsamia ja rohtoraunioyrtit olen hävittänyt myös. Lupiiniakaan ei ole... Kurtturuusulajikkeista enkä parista terttuseljasta vielä halua luopua.

      Enemmänkin näistä harmillisiksi osoittautuvista vieraslajeista saisi meteliä pitää, jotta uudet kotipuutarhurit osaisivat pitää varansa! Sitkeyttä sinulle tatartaistoon!

      Poista
  2. Aloin lueskella kivaa blogiasi. Meidän vanhan mummonmökin tontilla on kaikki entisajan "koristekasvit" = vitsaukset: jättitatar ja pari hieman pienempää lajitoveria, rohtoraunioyrtti, karhunkierto, joku superpiikikäs vaan ei kukkiva ruusulajike ja kirsikkapuuriesa on kai juuri tuo pilvikirsikka. Niiden juuristo on levittäytynyt isolle alueelle, juurista kasvaneitä puita on joka puolella ja luultavasti myös etäämmältä löytyneet ovat siementaimia. Viime keväänä kaadettiin kaikki emopuut (4-6m korkeita), kaivinkone raivasi juuristoa, vaan edelleen niistä pukkaa uusia taimia. Jätettiin muutamia pieniä puita, mutta postauksestasi viisastuneena olisi syytä hävittää nekin! Kauniistihan nuo kukkivat vähäsen aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tiesi tänne Anja! Ovat nuo kyllä yksi vihonviimeinen riesa. Kirsikkapuuni ei voi kovin hyvin, mutta pilvikirsikat ovat kasvaneet hienosti. En ole -vielä- niistä valmis luopumaan, ainakaan tänä kesänä. Toisaalta ihan kotipihlajakin olisi nätti ja nopeakasvuinen... Miettiä pitää.

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ Pyrin vastaamaan jokaiselle tai käymään vastavierailulla.
THANK YOU for your comment ♥ I try to answer everyone or visit your blog.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...