Garden Letters is a newly released book by two Finnish poets,
so far not available in other languages.
Philosophically about gardening, life & time. Absolutely charming reading!
❤︎❤︎❤︎❤︎❤︎
The photos are mine, not from the book.
Mitä syntyy, kun kaksi luonnon ja puutarhan lumoihin joutunutta runoilijaa alkaa avata toisilleen ajatuksiaan puutarhanhoidosta, kirjoittamisesta, elämästä ja ajasta? Syntyy hurmaavan herkkä, runollinen ja filosofoiva teos - Puutarhakirjeitä. Kristiina Wallin Ylöjärveltä ja Hannimari Heino Porvoosta kävivät kirjeitse keskenään vuoropuhelua parisen vuotta. Tahti oli verkkainen, kirjeet ja ajatukset liikkuivat kun oli aika.
Viivyn valossa nyt. Kuljen valon puutarhassa ja täytyn heijastuksista ja kimalluksesta. Kuoriudun hitaasti talven painosta. Ruumis lämpenee vähitellen ja muuttuu joustavammaksi. Olen kevyempää hengitystä, mutta en helposti enkä kerralla. (...) Vihreää en osaa kuvitella vielä. Omenankukat näen silti: kun suljen silmät, paljaat oksat ryöpsähtävät täyteen terälehtien kuohua. - Kristiina maaliskuussa 2015
Jokainen puutarha-harrastaja elää vuodenkierron sykleissä, jotka vertautuvat ihmiselämään - syntymä, kukoistus, lakastuminen ja kuolema. Tunnistin omia elämän- ja puutarhatuntojani kaikkien vuodenaikojen kirjeistä: kevään huumaava hullaantuminen ja kasvun ihmeen odotus; alkukesän kukkaisa täyteys, omenankukkapilvet ja syreeneitten tuoksu. Tunne että kaikki on vielä hallinnassa!
Tuskastuminen kasvien riehaantumiseen ja hallinnan menettämisen tunne hiipivät mieleen aina jossain kohtaa elokuuta. Olkoot, mokomat räyhänhenget, eivät ne kunnioita mitään rajoja! Vaikka sadonkorjuu rapsakoine porkkanoineen ja uuniomenoineen onkin ihanaa, jotain hyvin mieltä tyynnyttävää ja tulevaa lepoa ennakoivaa on syksyisessä sumuisessa aamussa, kun ruska on kullannut lehtipuut.
Tuskastuminen kasvien riehaantumiseen ja hallinnan menettämisen tunne hiipivät mieleen aina jossain kohtaa elokuuta. Olkoot, mokomat räyhänhenget, eivät ne kunnioita mitään rajoja! Vaikka sadonkorjuu rapsakoine porkkanoineen ja uuniomenoineen onkin ihanaa, jotain hyvin mieltä tyynnyttävää ja tulevaa lepoa ennakoivaa on syksyisessä sumuisessa aamussa, kun ruska on kullannut lehtipuut.
Puutarhassani on kuoleman leikki. On kuihtumisen, maatumisen, kokoon käpristymisen ja haurastumisen salaisuus. Täällä lahoaa ja mätänee. (...) Pilvet laahaavat matalalla. Puutarha on hämärän ja varjojen oma, vaikka on alkuilta vasta. Pian lokakuu kääntyy marraskuuksi ja alkaa talvehtimisen aika. Tälle riville minua houkuttaa ajatella huone, jonka katon läpi sataa lunta. - Kristiina loka-marraskuun taitteessa 2015
Minua viehättivät ajatukset villiintyneiden puutarhojen ja rapistuneitten talojen lumosta. Vanhoissa puutarhoissa on nimenomaan sitä jotakin ennen kuin luonto lopulta hävittää ihmisen kädenjäljet kokonaan ja ottaa omansa. Elämän ja ajan kerroksellisuus oli myös kiehtova ajatus: joka vuosi puutarha tai me itse olemme sama mutta kuitenkin eri. Voimme myös palata lapsuuden merkityksellisiin maisemiin tai vaikka mummolan puutarhaan jonkun tuoksun tai kasvin johdattamina. Kirjassa on paljon pohdintaa hiljaisuuden, levon ja pysähtymisen tarpeesta, joita emme aina osaa tunnistaa itsessämme.
Kesäkuisen puutarhan rytmi on niin hengästyttävä, mihin tahansa tuon puutarhan rajaankin! (...) Täyteyden helma heilahtaa, se karkaa otteestani, vaikka luulen istuvani sen sylissä puutarhan levitessä allani, ylläni, ympärilläni. - Hanni juhannuksen alla 2016
Hannimari Heino on toteuttanut julkisiin puutarhoihin runoinstallaatioita sekä Suomessa että ulkomailla. Hän piilottaa kasvien lomaan pieniä kylttejä, joissa voi lukea vaikka näin: äkkisyvästä / sysipimeästä / puhkean. Runoilijat näkivät puutarhanhoidossa ja kirjoittamisessa paljon samaa: rauhaa ja läsnäoloa juuri siinä hetkessä - tunteen olen turvassa. Taiteellisin nelivärikuvin kuvitettu Puutarhakirjeet oli ihastuttavaa luettavaa, joskin itselleni lukukokemus oli aavistuksen liian filosofinen. 'Tavallisia' puutarhakirjoja on aivan riittämiin, siksi kauniskantinen Puutarhakirjeitä oli ilahduttava tuttavuus.
Kuva: Henrietta Soininen |
Kristiina Wallin & Hannimari Heino
Puutarhakirjeitä (2018)
❤︎
______________
Vuonna 1971 syntyneen Kristiina Wallinin puutarha sijaitsee Ylöjärvellä.
Vuonna 1963 syntyneen Hannimari Heinon kasvimaapalsta sijaitsee Porvoossa.
Enjoy your delightful reading, good day!
VastaaPoistaj'aime beaucoup les livres sur les jardins
VastaaPoistacela apporte du rêve dans notre quotidien
pas terrible le jardin car beaucoup d'orage
aujourd'hui le ciel est très gris
bonne journée
bisous
edith
Um livro muito interessante é pena não estar traduzido.
VastaaPoistaUm abraço e continuação de boa semana.
Andarilhar
Dedais de Francisco e Idalisa
O prazer dos livros
Fotografías preciosas. Besos.
VastaaPoistaSounds like a wonderful book, dear Riitta!
VastaaPoistaEnjoy reading and sunlight :O)
Have a great rest of the week,
sending Love and hugs and best wishes for a good recovery , Claudia xo
My dear friends above - all of you: your comments please me very much 💕
PoistaDas hört sich so gut an, liebe Riitta, 'ich bin leichter als Luft...'. An schönen Sommertagen kann man über den Garten schon ins Schwärmen kommen, leider nicht in diesem Sommer. Vielleicht erholt sich die Natur ja noch im Herbst.
VastaaPoistaLiebe Grüße
Edith
This is a lovely book, so wise and philosophical. Dear Edith - the plants are tough. The next spring they'll burst into growth as if this dry summer didn't exist at all. Believe me! Sending lots of happy thoughts.
Poista