Olen syönyt sanani. Julistin nimittäin lokakuussa, etten askartele. Mutta metsässä mustikanvarvut olivat varsin houkuttelevia, ne suorastaan huutelivat päästäkseen matkaani! Niinpä palasin lenkiltä sylillinen varpuja kainalossa.
Tarkoitukseni oli tehdä hyvin minimalistinen kranssi, ilman mitään koristeita. Mutta en onnistunut kranssin lopussa - jäi pieni kolo... Sen naamioimiseksi lisäsin nyt pienen puisen enkelin, joka on keittiötä koristanut ympäri vuoden. Koristeen voin vaihtaa toiseen jouluiseen myöhemmin - tai sitten joulun jälkeen johonkin talveen sopivaan.
Toinen kranssi syntyi mustikanvarvuista, tuijasta ja pikkutalvion lehdistä. Talvion käyttäytymisestä kuivakukkatöissä ei tosin ole kokemusta... Kranssipohjat kieputin villiviinistä. Joka kerta kransseja tehdessäni hämmästyn miten paljon materiaalia kuluu!
Tähän kranssiin olen aika tyytyväinen. Mukavan muhkea siitä tuli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.
Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja sekä Googlen sivulta.