Kuuhulluutta

On se taas ollut valtava tuo täysikuu! 

Eilen olin iltahämärissä lenkillä, ja sieltä pilvettömältä taivaalta se minua tuijotteli, jättimäinen hehkuva pallojuusto. Tuli mieleen - ajatella! - astronautti Neil Amstrong tuolla kaukana otti ne suunnattomat pienet askeleensa ihmiskunnalle 20.7.1969...

That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind.

Mutta, mutta... Täysikuu valvottaa minua lähes aina. Niin nytkin. Kaksi yötä olen pyörinyt sängyssä pirteänä kuin peipponen unta saamatta. Ikkunassa on pimennysverhot, sisään ei tule kuun sädettäkään, iltarutiinit muuttumattomat - mutta nukkumatti saapuu vasta neljän jälkeen... Senhän sitten tietää miten valtavan pirtsakka päivästä tulee... Mitään muita kuuhulluuden henkisiä ilmenemismuotoja en itsessäni ole havainnut, vain nämä valvotut yöt.

Kuva Pekka Hatunen

Monen tutkijan mielestä kuuhulluus on urbaanilegendaa. Yhtään puoltavaa tutkimusta en ole löytänytkään. Tutkimuksissa on toistaiseksi havaittu hyvin pientä yöunien lyhenemistä, max 30 minuuttia, ei mitään koko yön valvomisia.

Kuun vetovoima maahan on tosin kiistaton vuorovesineen ym. ja monikin noudattaa siemenkylvöissä kuukalenteria. Jotkut taas kokevat luovuutensa lisääntyvän tai olevansa tavallista levottomampia ja ärsyyntyneempiä.

Uskotko sinä täysikuun vaikutukseen? Entä miten tämä vaikutus ilmenee omassa elämässäsi?


Ylin kuva netistä.